Ghetto Snatch finaali

Näihin finaaleihin kävin siis kahdesti karsimassa, ennen kuin tulokseni riittivät finaalipaikkaan. Finaali järjestettiin CrossFit Herttoniemen tiloissa ja siellä nostivat 10 parasta mies- ja naisnostajaa karsinnoista. Tapahtumassa oli vielä erikseen kutsukilpailu, joihin pääsi kovia painonnostajia, mm. 200kg työntänyt Miika Antti-Roiko ja itse kisat järjestänyt Anni Vuohijoki. Itselleni en asettanut mitään sijoitustavotteita, mutta uudet ennätykset halusin saavuttaa. Harmittavasti kisoista oli jäänyt pois Jonne Koski ja Aleksi Vihonen, jotka olisivat molemmat nostaneet kilpailun tasoa huomattavasti.

En ollut kisoihin sen kummemmin harjoittelussa panostanut. Painonnostoa on paljon ohjelmassa, mutta niin on kaikkea muutakin. Viikon sisällä nostin harjoituksissa 100kg:n tempauksen ja 125kg:n työnnön ja päätin niiden olevan aloituspainoni. Otin torstain ja perjantain treenit kevyesti, mutta kisapäivänä oli vielä selkä ja olkapäät hieman kipeät keskiviikon treeneistä. En anna kuitenkaan tällaisen vaivata, sillä Crossfit kisoissakaan ei olla ikinä täydessä iskussa kuin ekassa lajissa, joten pystyn väsyneenäkin suoriutumaan vähintään 95%:sti.

Vaikka omat nostoni alkoivat vasta kahden aikaan, kilpailupaikalla tehtiin punnitus klo 10. Painoni on tippunut nyt Vantaalla treenatessani muutamalla kilolla ja se on nyt hiukan alle 85kg. Jos haluaisin kilpailla virallisissa painonnostokilpailuissa, niin siellä on sarja alle 85kg, johon pyrin mahtumaan jatkossakin. Puntarin jälkeen oli vielä hyvin aikaa tankata ruokaa ja seurata naisten kilpailua ennen omaa lämmittelyäni.

Lämmittelyalueelle ja kilpailuihin oli tuotu laadukkaat Leokon levytangot. Nyt otin heti lämmittelyyn sellaisen käyttööni ja ero tankoon, jolla olen harjoitellut on valtava. Kisatanko on hieman ohuempi, karheampi ja siinä pyörii laakerit paremmin. Itselleni tuottaa pienikätisenä vaikeuksia saada tangosta kunnon sormilukkoa tempauksia varten. Vihdoin kun saan tangosta kunnon otteen, tuntuu tempaukset entistä varmemmilta.

 Nämä kilpailut eivät ihmeemmin jännittäneet, sillä takanani oli jo kahdet painonnostokilpailut. Astelin lavalla melko itsevarmana ja nostin 100kg tempauksen pienellä haparoinnilla ylös. Seuraavaksi pyysin tankoon 104kg, joka oli kilon enemmän, kuin viimeksi nostin. 104kg tuli jo varmasti ylös ja tiesin, että pystyisin nostamaan vielä enemmänkin. Viimeinen tempaukseni oli 2kg yli ennätykseni, eli 107kg, ja sekin tuli raivoisan tuuletuksen saattelemana ylös! Tästä jäi fiilis että enempäänkin olisi ollut mahdollisuuksia tempauksessa.

Työntöihin lähdin samalla aloituspainolla kuin edelleisessä kisassa, eli 126kg. Rinnallevedot 130kg:n nurkilla ovat tulleet viime aikoina melkoisen varmasti ja kevyesti ylös, mutta ylöstyöntöni ovat todella epävarmoja. Mokasinkin heti ensimmäisen työntöni, sillä käteni eivät suoristuneet saman tien, joten tuomarit joutuivat hylkäämään sen. Tuomari myös valitti vyöstäni, joka oli liian leveä. Tässä kohtaa minulla meinasi mennä pasmat sekaisin ja jouduin vielä seuraavana uusimaan työntöäni. Sain kuitenkin kaverilta onneksi vyön lainaan ja 126kg tuli toisella yrityksellä vihan saattelemana ylös. Viimeiseen yritykseeni laitoin 132kg tankoon, joka olisi ollut kaksi kiloa ennätyspainoni. Jälleen tanko tuli helposti rinnalle, mutta ylöstyöntäni jäi ponnettomaksi.

Kisoista jäi hieman nihkeä fiilis, vaikka tempauksessa ennätys tulikin. Jäin kokonaiskisassa seitsemänneksi, eikä mitaleille mitään asiaa ollutkaan. Nyt on tullut hieman liian monta painonnostokisaa lyhyen ajan sisään, ja alkoi turhauttaa jo moinen neppailu. Tylsää levätä kilpailuja varten, jotka eivät itsessään ole rankat, mutta joita varten kroppa pitää kuitenkin olla herkäksi viritetty. Kisojen jälkeen sainkin purettua turhautumiseni assault biken kyydissä kunnon intervalleja vedellen.

https://www.youtube.com/watch?v=_ca5HbMPs_A&feature=youtu.be

Kuinka minusta tuli urheiluhullu osa 1

Nyt tuleekin vähän pidempää tekstiä omasta urheilu-urastani ja siitä kuinka olen päätynyt tähän pisteeseen. Teen tästä useamman eri postin parin viikon sisällä. Kovasti on töitä tullut tehtyä pienestä pitäen, mutta tulokset ovat antaneet odottaa.



En muista että ennen kouluikää olisin ollut erityisen kiinnostunut mistään urheilusta. Muistan kyllä, kuinka leikin paljon ulkona ja olin muutenkin aivan tavallinen leikkisä lapsi. Äitini halusi tehdä minusta jääkiekkoilijan, sillä hän oli itse ringeten Suomen mestari. Hän vei minut viisi vuotiaana jääkiekkoharjoituksiin pari vuotta vanhempien poikien kanssa. Kuljin harjoituksiin useamman kerran viikossa, mutta minä en oikein tajunnut sitä lajia, enkä tuntunut sopeutuvan joukkoon. Muistan kuinka valmentaja käski minun harjoituksissa luistetelemaan laitaa pitkin, ja niinpä teinkin, mutta luistelin vain laitaa edestakaisin osallistumatta peliin :D. Vuoden kestäneen jääkiekkourani kohokohdaksi jäi yksi maali harjoituksissa, ja jonkinlainen luistelutaito.

Seuraavaksi aloin potkia jalkapalloa huvikseni. Tätä taisin tehdä pidempään ennen kuin menin ensimmäistä kertaa joukkueen harjoituksiin. Minulla oli kovat odotukset joukkueeseen menemisestä, sillä ajattelin olevani melko hyvä potkaisemaan palloa. Olin tuolloin seitsemän vuotias. Ensimmäiset harjoitukset sujuivat kuitenkin nihkeästi ja joukossa oli joitakin poikia, jotka olivat tosi ikävän tuntuisia kuittalijoita. Jalkapallourani meinasi jäädä muutaman harjoituksen mittaiseksi, sillä tuntui että muutamat pojat kiusasivat minua harjoituksissa.



Onneksi kuitenkin aloin pikkuhiljaa tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja jalkapallosta muodostui iso juttu minulle moneksi vuodeksi. Pidin harjoittelusta ja erityisesti turnausmatkoista, joissa pääsi pelaamaan monta peliä. Halusin tulla jalkapalloammattilaiseksi, ja tykkäsin harjoitella paljon, mutta itse pallon kanssa harjoittelu ei kiinnostanut riittävästi. Joukkueeni oli pieni seura Nastolassa, josta oli pakko siirtyä isompiin joukkueisiin pelaamaan, jos halusi kehittyä. Minä en kuitenkaan miettinyt tätä, vaikka halusinkin olla mahdollisimman hyvä.

 10-vuotiaana tapahtui yksi urheiluinnostukseni käännekohta. Isäni otti minut mukaan juoksulenkille. Muistan kuinka pahalta 3.5 km:n lenkin juokseminen tuntui, enkä todellakaan pystynyt juoksemaan koko matkaa, vaan välillä piti kävelläkkin. Olin aivan kuollut juoksun jälkeen, mutta jollain tavalla saman tien koukuttunut. Jo muutaman päivän päästä toistin saman lenkin ja vedin sen heti pari minuuttia nopeammin. Pian jaksoinkin juosta jo saman lenkin kokonaan ja juoksukertoja tuli vähintään kolme kertaa viikossa jalkapalloharjoitusten lisäksi.

Talvisin tein vastaavanlaisia treenejä hiihtämällä. Vedin aina lenkin alusta loppuun täysillä. Aikani ei välttämättä parantunut, eikä lenkille ollut kiva lähteä, koska oli paineita tehdä uusi ennätys, mutta olin täysin koukussa siihen kovan harjoituksen jälkeen tulleeseen hyvän olon tunteeseen. Tätä lenkkeilyä jatkui useampi vuosi, eikä tulokseni enää parantuneet, mutta silti lenkille oli pakko hieman pakonomaisesti lähteä.

 Yhtenä talvena jalkapallojoukkueessani alettiin testata liikkuvuutta. Valmentaja mittasi kuinka kauaksi pelaajat jäivät spagaatista ja spiraalista. Aloin tietenkin harjoitella hullun lailla, jotta nämä asennot onnistuisivat. Katsoin joko telkkaria tai pelasin pleikkaria, pistin sekuntikellon käyntiin ja venytin takareisiä tai lähentäjiä aina 15min kerrallaan. Tätä tein joka päivä, jopa kaksi tuntia päivässä. En ihmettelisi vaikka lihakseni olisivat löystyneet tuosta tuohusta, mutta puolen vuoden pääästä spagaatti onnistui ja olin siitä tyytyväinen.

Harrastin myös kaikkea muuta ala-asteikäisenä jalkapallon, juoksun ja hiihdon lisäksi. Kesällä kävin yleisurheilukoulussa ja tenniskursseilla, talvisin laskettelemassa. 12-vuotiaana innostuin harjoittelemaan keihäänheittoa. Minulle oli sanottu yleisurheilukoulussa, että olen hyvä heittämään ja kovana penkkiurheilijana olin ihaillut Aki Parviaisen otteita yleisurheilukentillä. Kävin yksinäni treenaamassa keihäänheittoa paikallisella yleisurheilukentällä, jossa sai vapaasti käyttää välineitä ja harjoitella. Kävin noin kolmena päivänä viikossa heittelemässä, tietysti maksimiheittoja kokoajan ja ennätykseni parani pikkuhiljaa.

Ensimmäisissä kilpailuissani taisin sijoittua viidenneksi. Mukana oli paljon vuotta vanhempia kilpailijoita, jotka olivat harjoitelleet keihäänheittoa jo pidempään. Tästä sainkin tietysti lisä motivaatiota ja uudet kisat olivat tulossa juhannuksen jälkeen. Äitini, joka on ehkä vielä minuakin kovempi urheiluhullu osti minulle oman keihään, jolla pääsin harjoittelemaan juhannuksena mökillä. Siellä tietysti viskelin mahdollisimman pitkiä heittoja päivästä toiseen. Mökiltä palattuamme menin vielä seuraavana päivänä heittelemään viidettä päivää putkeen kovia heittoja, ja silloin kyynärpääni hajosi. En pystynyt tekemään kädelläni enää juuri mitään, ja sain unohtaa keihäänheittourani siihen paikkaan.

Keihäänheitto sai jäädä ja kaikki lääkärit suosittelivat vain lepuuttamaan kättä. Näin teinkin ja opettelin tekemään asiat vasemmalla kädellä. Lähes kaikki mailapelit lähtivät sujumaan myös vasemmalla kädellä, ja niin onnistui vaikka keilaus ja tietokoneen hiiren käyttökin. Sain käteni kuntoon vasta useamman vuoden päästä, jolloin pääsin sitten panostamaan kunnolla hiihtoon.

Seuraavassa osassa kerron kuinka miksi lopetin jalkapallon ja kuinka hiihtourastani tuli täysi farssi.

Unbroken

Elikkäs näissä kisoissa olin kilpailemisen sijaan vapaaehtoisena töissä tuomarin hommissa. Kisat alkoivat jo perjantaina Santahaminassa, johon pääsi vain kilpailijat ja järjestäjät paikalle. Luvassa oli sotilasesterata ja kolmen kilomterin juoksu painoliivit päällä. Lajit toimivat ihan mukavasti ja olivat hieman erilaista jumppaa, mihin ollaan totuttu sisätiloissa.

Itse kilpailupäivä lauantaina Tapiolan Urheiluhallilla oli erittäin onnistunut järjestelyjen kannalta. Urheilijoilla oli kunnon lämmittelyalue ja aikataulu oli selkeä, ja siinä pysyttiin. Lajit olivat monipuolista perus CrossFittia ja ilahduin nosto ladderin paluusta, joita ei ole nyt ainakaan vuoteen näkynyt Suomessa järjestetyissä kisoissa. Hiihtolaite tuli uutuutena käyttöön kisoissa, ja sitä käytettiinkin peräti kahdessa lajissa.  Areena oli sopivan kokoinen, mutta sinne olisi mahtunut vielä ihan hyvin lisää ihmisiä. Tämän kisan toivon kasvavan jatkossakin, sillä CrossFit 8000 osaa järjestää tapahtuman erinomaisesti.

Tuomarin hommissa ei ollut tällä kertaa mitään ihmeellisyyksiä. Aika vähän taisi olla uusia kilpailijoita mukana, joille olisi liikestandardit tuottanut ongelmia. Usein ensi kertaa kisaavat tekevät paljon virheitä, eivätkä ole täysin perillä liike standardeista, mutta näissä kisoissa ei tarvinutkaan montaa toistoa hylätä. Suurin osa muista tuomareista oli CrossFit 8000 salin omaa väkeä, ja itseäni huvitti suuresti, kuinka paljon heitä jännitti ensimmäisten erien tuomarointi.

Minulta kysyttiin useampaan kertaan, miksi en ole kisaamassa ja olisiko tehnyt mieli kisata. Ei. Omat kisani kisasin kaksi viikkoa sitten Helsingissä ja toki siellä jäi harmittamaan ja olisi halunnut nyt revanssia muutamista urheilijoista, mutta ei. Pyrin kilpailemaan säästeliäästi, jotta pystyisi latautumaan ja harjoittelemaan tiukemmin niihin kisoihin, joissa kisaa. Harjoittelu on kuitenkin se asia, joka vie eteenpäin, joten valintoja on tehtävä sen suhteen mihin kilpailuihin osallistuu, ja mihin aikaan vuodesta pyrkii olemaan parhaimmassa kunnossa. Itse aion olla parhaimmassa kunnossani vasta keväällä, joten kahdesta peräkkäisestä kisasta tässä kohtaa ei olisi ollut muuta kuin haittaa omien suunnitelmieni kannalta. Marraskuun alussa on vielä painonnostokisat, mutta sen jälkeen treenataan täysillä Winter wareihin.

Kilpailun voittaja Ville "Demoni" Parviainen

Päänsärky iski

Aika vähän tulee itsellä päiviä vuodessa, jolloin ei pystyisi treenaamaan. Vaikka lähtisin johonkin reissuun tai olisi pitkiä työ/koulupäiviä, silti pyrin mahdollisuuksien mukaan treenaamaan. Viime viikolla treenaaminen oli kuitenkin minimoitava.

Lauantaina ja sunnuntaina kroppa tuntui melko tuoreelta Helsinki Showdownista riippumatta. Kisat olisivat ottaneet varmasti paljon kovemmalle, jos olisin päässyt finaaliin saakka ja tehnyt kuusi lajia neljän sijasta. Nyt kuitenkin tuli tehtyä vain neljä lajia, joista vielä kolme oli melko lyhyttä. Sanon usein, että treenaminen on rankempaa kuin kisaaminen, ja siltä nytkin tuntui. Teen usein lauantaisin kolmesta viiteen "wodia" parin minuutin palautuksilla ja silloin on vielä koko viikon treenit alla. Siksi tuoreella kropalla yhden kilpailupäivän aikana tehdyt muutamat lajit eivät tunnu fyysisesti kovinkaan pahalta.

Maanantaina kroppa tuntui kuitenkin oudon kipeältä. Loppujen lopuksi kilpailuissa tulee kuitenkin annettua hieman enemmän, kuin joka päiväisessä harjoittelussa ja luulen, että sen takia kroppa oli nyt kipeä. Harjoittelua oli kuitenkin jatkettava, ja nyt kun en mene Unbrokeneihinkaan on hyvä panostaa taas kunnolla harjoitteluun, jotta voisin tulla Winter Wareihin huomattavasti kovempana.Maanantain treenit sujuivat kuitenkin mukavasti ja tiistaina tein 10kg:n ennätyksen takakyykyssä(162.5kg). Treeniviikosta vaikutti tulevan oikein tuloksekas ja edessä oli vielä monta muutakin testiä.

 Tein tämän jälkeen vielä hieman penkkipunnerrusta ja sen jälkeen tuli testata kolmen minuutin maksimi tuplanaruhypyt. Kahden minuutin kohdalla iski kuitenkin hirveä päänsärky. Tein tuplat loppuun kivusta huolimatta ja sain ihan kohtuullisen tuloksen 239. Päänsärky ei kuitenkaan mennyt ohitse iltaan mennessä jolloin olisi pitänyt soutaa 5000m aikaa vastaan. Ei auttanut kuin jättää soutu väliin ja koittaa seuraavana päivänä uudelleen.

Seuraavana päivänä päänsärky kuitenkin jatkui samantien, kun yritin tempailla. Googlettelin hieman asiaa ja tein oman diagnoosin "ponnistus päänsärystä". Monet kuntosaliharrastajat olivat saaneet sen jalkaprässistä ja epäilen, että minulla se oli tullu penkkipunnerruksesta. Ei auttanut kuin ottaa varovaisesti koko loppuviikko. Tulipa turhauttava olo kun ei päässyt kunnolla treenaamaan. Rakennan kuitenkin päiväni treenien ja töiden mukaan, ja nyt kun toinen oli poissa, tuotti hankaluuksia keksiä mielekästä tekemistä tilalle.Loppuviikosta pyrin hieman soutelemaan ja uimaan kevyesti ja nyt alkuviikosta onneksi tuntuu, että olen päässyt päänsärystä eroon.

Tämä viikko meneekin Kisakallion Urheiluopiston lähijaksolla. Kouluviikot tuovat mukavaa vaihtelua arkeen ja koulusta saa hyviä oppeja töitä varten. Nyt ei ole kuitenkaan yhtään varaa tinkiä treeneistä koulusta huolimatta. Teen loppuviikosta toisen blogitekstin treenaamisestani Kisakalliossa.

Boxin uusi maskotti "Arnie"

Tämän viikon harjoittelupaikka

Maija kisaa Unbrokeneissa

Viikonloppuna kisataan Unbroken kilpailuissa Tapiolan Urheiluhallilla. Olen itse menossa kisoihin tuomariksi ja odotan todella mielenkiintoista päivää ja kovaa kilpailua. Unbroken oli viime vuonna suhteellisen pieni kilpailu, mutta erittäin onnistunut. Tänä vuonna hommat ovat varmasti muuttuneet entistä suuremmaksi ja odotan mielen kiinnolla millaisia lajeja tänä vuonna on keksitty. Kisoihin on mahdollista ostaa vielä lippuja, ja tapahtumia voi seurata instagrammissa #unbroken8000


Liput

Helsinki Showdown raportti

Minulla oli melko kovat odotukset kisoihin, sillä vihdoin olen päässyt treenaamaan haluamallani tavalla ja oikeasti satsaamaan myös lepoon. Top 10 oli tiukka tavoitteeni, vaikka tiesin tason olevan kova.

Laji 1  Sijoitus 31/42

"ELIZABETH"

21-15-9

power cleans 60kg/40kg
ring dips 

Areenalle tullessani näin naisten 40kg:n levytangot ja renkaat dippikorkeudella. Arvelinkin ensimäissen lajin olevan Elizabeth ja arvaus osui oikeaan. Kisat alkavat usein jollain perus CrossFitillä ja tämä ei ollut poikkeus. Rengasdippejä on tullut tehtyä melko vähän treeneissä, mutta en uskonut tämän olevan ongelma, sillä toistoja ei ole loppujen lopuksi paljoa, ja kippiä sai käyttää hyväkseen. Tavoiteaikani treenistä oli 4min











Lähdin tekemään rinnallevetoja melko reippaaseen tahtiin ja tanko tuntui kevyeltä. Pääsin ensimmäisenä rengasdippeihin erästäni ja suunnitelmani oli tehdä ensimmäiset 21 toistoa kolmessa sarjassa. Pilkoin kuitenkin dipit neljään sarjaan, mutta silti ne tuntuivat melko helpoilta vielä. Toiset rinnallevedot menivät myös helposti ja olin toista kertaa renkaille saapuessa toisena. Nyt dipit alkoivat kuitenkin painaa huomattavasti enemmän. Ensimmäiset kymmenen menivät vielä kohtuu nopeasti, mutta sitten jouduin tekemään loput ykkösinä. Tuomari linja oli myös tarkka dipeissä, mikä oli tietysti hyvä asia, mutta hieman kostautui itselläni. Jäin aika pahasti jälkeen toisissa dipeissä, enkä tiennyt miten tehdä treeni loppuun, sillä dippini olivat kadonneet ja niistä alkoi tulla helposti no-reppejä. Sinnittelin treenin jotenkuten loppuun, mutta aika painui lähemmäs seitsemää minuuttia ja muut menivät erässä menojaan. Tästä lajista sijoitus 31, mikä oli järkyttävä pettymys, sillä tässä lajissa minun olisi pitänyt pärjätä jos halusin päästä tavoitteeseeni. En tiedä olisiko voimani riittäneet dippeihin paremmin, jos olisin tehnyt niitä alussa hitaammin, mutta joka tapauksessa niissä on nyt paljon kehittämistä.

Laji 2 Sijoitus 21/42

"BEEPING SQUAT & PRESS" Every 6 seconds perform a back squat at 130kg/90kg until failure.
2 min break
Every 6 seconds perform a push press at 70kg/50kg until failure.

Tästä lajista oli hieman nihkeä fiilis. Olin ilmoittanut ennakkotietolomakkeesa takakyykyn olevan heikoin liikkeeni, ja tottakai sitä testattiin nyt ekaa kertaa kisoissa missä olen ollut. Tein uuden ennätyksen samaisella viikolla joka oli 152.5kg, joten uskoin pystyväni tekemään kyseisellä painolla korkeintaan 10 toistoa. Laitoin jalkaani 7mm:n paksut polvenlämmittimet, joilla tiesin saavani muutaman toiston enemmän, mitä normaaleilla 3mm:n lämmittimillä. Kyykyt tuntuivat alussa yllättävän helpoilta ja 6 sekunnin toisto tahti tuntui mukavalta. Kymmenen toistoa tuntui tuli ongelmitta, mutta kukaan erästä ei ollut vielä keskeyttänyt kyykkäämistä. Kaikki tästä eteenpäin oli minulle plussaa ja olin kyllä ällikällä löyty miten pitkään pystyin jatkaamaan kyykkäämistä. Loppujen lopuksi kasaan tuli 18 toistoa, mikä oli kisojen positiivisin juttuni, sillä takakyykkyni on tuntunut välillä siltä ettei se mene yhtään eteenpäin.

Kun kaikki olivat lopettaneet kyykkämisen, sai tankoon vaihtaa push pressin painot. Lepoa kyykkyjen ja pressien välillä tuli 2min ja itse sain levätä reilut 3min, kun lopetin kyykyt jo aikaisemmin. Pressit ovat vahvuuteni ja tavoitteeni oli päästä lähemmäs 20:ta toistoa. Tanko piti kuitenkin ottaa aina nopeasti alas "räkkiasentoon", missä tuli odottaa ennen seuraavaa toistoa. Tämä teki hommasta huomattavasti vaikeampaa, mitä se oli kyykätessä tangon ollessa niskassa. Työnnöt tuntuivat kevyeltä, mutta tangon lepuuttaminen räkkiasennossa sen sijaan muuttui epämukavaksi hyvin nopeasti. Muita alkoi pudota leikistä jo kymmenen toiston kohdalla, ja teki itsekkin mieli lopettaa, mutta loppuun saakka oli taisteltava. Sain lopulta 15 toistoa täyteen tässä, mikä oli eräni paras tulos. Yhteistulokseksi laskettiin kyykyt ja pressit yhteensä, jolloin sijoitun puoleenväliin kilpailijoitten keskuudessa.

3.laji sija 13/42

"SKILL SPRINT"
For time
50 Double unders unbroken

20m Handstand walk

3 Rope climb (men legless) 

20m handstand walk

50 Double unders unbroken

Melko mielenkiintonen laji itselleni. Voimistelua ja erityisesti olkapäitä on tullut harjoiteltua älyttömästi viimeaikoina. Ei millään tavalla ennakkoon vahva laji itselleni, mutta oli mielenkiintoista nähdä oliko treenit menneet perille. Tuplien tekeminen putkeen ei kummemmin stressannut minua, mutta montaa muuta se tuntui kyllä kovasti jännittävän.

Ensimmäiset tuplat menivätkin helposti putkeen ja lähdin pian tekemään käsilläkävelyä. Käsilläkävelyssä tuli pystyä liikkumaan vähintään neljä metriä kerrallaan, tai joutui palaamaan edellisen neljän metrin viivan taakse. Kävelin ensimmäiset kahdeksan metriä putkeen ja sen jälkeen kaikki loput neljän metrin pätkät erikseen treenin loppuun saakka. Köysille tullessani muutamat urheilijat olivat kerenneet tehdä jo ensimmäisen kiipeilynsä, mutta tässä treenissä oli erityisen tärkeää edetä omassa tahdissaan, jotta ei tulisi epäonnistumisia. Jaloitta köyden kiipeäminen sujui nyt jo hieman paremmin kuin Karjalan  Kovimmassa, vaikka en olekkaan sitä päässyt treenaamaan. Köydestä oli helppo pitää kiinni, sillä se oli melko kova, eikä joustanut yhtään ylhäältä. Viimeiset käsilläkävelyt ja tuplat sujuivat suunnitelmieni mukaan, eikä niissä tullut minkäänlaisia virheitä. Kaiken kaikkiaan tästä lajista jäi erinomaiset fiilikset, sillä Winter Wareissa saman tyyppinen laji oli minun heikoin ja tällä kertaa olkapääjumppa oli jo vahvuuksia.

4 .Laji sija 11/42

"THE CHIPPER"
For time 
(With sandbag(s) Men 2x40kg/Women 1x40kg):
50/35 calories on Assault bike

50 Shoulder to overhead with axle 60kg/40kg

50 Toes to bar

50 Dumbbell snatch (alternating) 30kg/20kg

50 Box over jump 60cm/50cm 

Timecap 17min

Pitkissä lajeissa tunnun pärjäävän nykyään melko hyvin. Tässä lajissa oli kuitenkin välineitä joita en ole päässyt treenaamaan nykyisellä salillani laisinkaan. Assault bike, käsipaino tempaukset ja axel bar työnnöt ovat kuitenkin tuttuja liikkeitä minulle, mutta niitä ei ole koskaan tullut hirveästi tehtyä. Toes to barit taas ovat tuntuneet hankalalta liikkeeltä minulle. Tähän lajiin oli kuitenkin hyvä fiilis lähteä, sillä tiesin että tämä tulee olemaan viimeinen laji minulle, ja pystyn tekemään tällaisia pitkiä lajeja melko hyvin mukavuusalueella. Tavoitteeni oli päästä tekemään viimeisiä boxin yli hyppyjä, mutta lajin läpäisemisen tiesin olevan itselleni mahdotonta.

Olin päättänyt lämmitelessä millä vauhdilla aion polkea assault bikea. Lähdin kuitenkin huomattavasti nopeampaa vauhtia liikkelle ja pidin sen vauhdin, sillä se tuntui helpolta. Noin kolmen minuutin kohdalla hyppäsin pyörän selästä pois ja yllätyksekseni olin vielä ensimmäisenä axle barin kimpussa. Shoulder to overheadit ovat vahvuuksiani ja tiesin, että niissä minun tulisi saada eroa muihin. Tarkoitukseni oli tehdä kymmenen toiston sarjoissa työnnöt pois, mutta jouduin rikkomaan noin seitsemän toiston sarjoihin. Lyhyillä palautuksilla sain kuitenkin 50 toistoa kasaan melko nopeasti ja lähdin pieneltä etumatkalta tekemään toes to bar liikettä. Tämä on minulle hankala liike, mutta nyt olen onneksi harjoitellut tekemään toistoja pidemmissä sarjoissa, mikä auttoi nyt selkeästi. 25 toistoa tuli helposti, mutta sen jälkeen jouduin rikkomaan sarjat kolmosiksi, joilla jatkoin loppuun saakka.

Käsipaino tempauksien tiesin olevan todella paha ja hidas liike ja sitä se totisesti olikin. Tässä liikkessä kun tuli tehdä toistoja yksittäisinä ja paino piti aina saattaa vielä takaisin maahan, ennen kuin toisto oli hyväksytty. Jokainen tempaus tuntui erittäin raskaalta, ja rupesin tarkkailemaan kellosta minuuttien kulumista. Aloin huolestua etten kerkeä boxille lainkaan, sillä toistoja tuli erittäin hitaasti. Nyt joutui oikeasti poistumaan mukavuus alueelta ja lisäämään tahtia, jos halusi keretä boxeille. Sainkin tehtyä viimeiset 25 toistoa ripeään tahtiin ja aikaa minulla oli vierä reilu minuutti. Lähdin hitaasti tekemään boxin yli hyppyjä, sillä olin aivan poikki käsipaino tempauksista. Loppua kohti pystyin kuitenkin nostamaan vauhtia ja viimeiseen puoleen minuuttin nakutinkin varmaan 15 toistoa. Tämän jälkeen olin aivan poikki ja minua tultiinkiin jo hätistelemään pois kentältä, sillä seuraava erä oli alkamassa. Hieno fiilis jäi myös tästäkin lajista ja uskoin olevani tuloksella kymmenen parhaan joukossa tässä lajissa.

Lopullinen sijoitus 18/42

Kisalajeista jäi hyvä maku. Itsellenki ring dipit ja takakyykky koituivat turmioksi ja toisilla lajeilla uskon että mahdollisuudet olisivat olleet finaaliin. Tästä ei kuitenkaan auta purnata, vaan on vain todettava ettei heikkouksia saa olla, jos aikoo oikeasti taistella kärkipään sijoituksista. Muuten kisaajan ja yleisön kannalta tapahtuma jätti paljon parantamisen varaa. Kilpailussa ei ollut kunnon aikatauluja, mikä vaikutti siihen, ettei kilpailijat oikein tienneet koska pitää olla valmiina omaa erää varten. Kilpailijoita saattoi olla vielä kadoksissa siinä kohtaa kun olisi pitänyt lähteä tekemään lajeja, ja itsekkin sai koko ajan laskea, koska se oma erä oikein alkaa. Lämmittelyalue oli pieni ja siellä oli todella huono ilma. Oli suunnaton helpostus päästä aina viileälle areenalle ja lähteä tekemään lajia. Yleisöä ei myöskään ollut saapunut paikalle kovin paljoa ja yleisö oli hajaantunut eripuolille isoa areenaa. Lippujen hinnat olisivat saaneet olla pienemmät, ja ilman mitään istumapaikkoja, sillä siten olisi voinut valita istumapaikan sen mukaan millä radalla tuttu urheilija jumppasi.

Toivon kuitenkin että nämä kisat järjestettäisiin myös jatkossa. Kisasta ja tapahtumasta saataisiin varmasti tulevina vuosina järjestettyä oikein onnistuneet, nyt kun voidaan ottaa opiksi tämän vuoden virheistä. Ulkomaalaisia kisaajia oli saapunut paikalle ihan kiitettävästi ja kisassa oli hieman eri fiilis kisata, kuin Karjalan Kovimmassa tai Winter Wareissa. Jos tämä kisa järjestetään vielä ensi vuonna, niin uskon olevani silloinkin mukana ja toivottavasti taistelemassa huomattavasti korkeammista sijoituksista.

Missä mennään

Terve kaikille ja pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta. Paljon on ehtinyt tapahtua viime kirjoituksen jälkeen ja mukavasti on menty reeneissä eteenpäin. Myös kouluni on päässyt täyteen vauhtiin, ja Helsinki Showdown odottaa nurkan takana.

Oppisopimukseni tietopuolinen koulutus starttasi siis syyskuun lopussa viiden päivän lähijaksolla Kisakalliossa. Opiskelen liikuntaneuvojaksi ja tarkoitus olisi valmistua 2017 keväällä. En ollut ennen käynyt Kisakallion urheiluopistolla ja oli pieni arvoitus millaiset liikuntapaikat sieltä löytyy. Puitteet olivat kuitenkin kohdallaan ja opistolla pääsee liikkumaan todella monipuolisesti, niin kuin asiaan kuuluukin. Ensimmäisellä lähijaksolla tutustuimme hieman anatomiaan, arvioimme itseämme oppijina, yleisurheiltiin, voimisteltiin ja käytiin hieman läpi lasten liikuntaa. Aika vähän kerkeämme käydä asioita läpi viikon mittaisilla lähijaksoilla, mutta opiskeluhan tapahtuu suurimmilta osin työpaikalla ohjaamalla.

Treenisyklini huipentuu viikonloppuna käytäviin Helsinki Showdown kilpailuihin. Olen treenannut nyt viitenä päivänä päivänä viikossa kahdesti päivässä. Treenaamiseen on päässyt oikeasti panostamaan ja aikaa nukkumiseen ja lepäämiseenkin on ollut paljon enemmän, mitä aikaisemmin. Teen aamupäivisin noin kahden tunnin harjoituksen ja iltaisin lyhyemmän noin tunnin session. CrossFit Invictuksen ohjelmalla olen mennyt eteenpäin ja lisäksi olen tehnyt "Theskillwod":n voimistelutreenit kolmena päivänä viikossa. Tahti on ollut kova ja kroppa on koko ajan hieman väsynyt ja kipeä. Kisakallion opiskeluviikon otin kevyemmin treeneistä ja se kyllä kannatti, sillä kevyempien viikkojen pitäminen tekee niin fyysisesti kuin henkisestikin todella hyvää. Nyt on jännä nähdä kisoissa miten treenini on tuottanut tulosta ja onko nyt menty eteenpäin toivomallani tavalla. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi olla top 10:ssa kisoissa.

Kävin nostamassa sunnuntaina uudestaan Ghetto Snatchin osakilpailussa Herttoniemessä. Alkoi näyttää siltä että finaalipaikkani oli vaarassa, joten oli tarpeen käydä kohentamassa tuloksiani päästäkseni finaaliin. Tällä kertaa maltoin ottaa kevyemmin pari päivää ennen kisoja ja tavoitteenani olikin saada ennätykset tehtyä tempauksessa ja työnnössä. Aloitin tempauksen 100kg:lla, joka oli viimeksi viimeinen rautani. Se tuli melkoisen kevyesti ja teki mieli korottaa enemmän kuin 3kg joka oli suunnitelmani. Laitoin kuitenkin 103kg seuraavaksi tankoon, joka oli minimitavoitteeni tempauksessa. Se tuntuikin jo huomattavasti vaikeammalta, mutta laitoin seuraavaksi tankooni ennätyspainoni eli 106kg. Se jäikin jo reilusti eteen, mutta ehkä kuukauden päästä käytävässä finaalissa sitten.

Työnnössä minun oli saatava 130kg ylös finaalipaikan varmistaakseni, ja se on myös nykyinen ennätykseni. Lähdin liikkeelle 125kg:lla joka tuli ongelmitta ylös. Myös 130kg oli melko helppo ja ajattelin, että tänään tulee uusi ennätys työnnöstä. 133kg tuli todella helposti rinnalle, mutta ylöstyöntö kuitenkin epäonnistui. Näillä tuloksilla saavutin kuitenkin finaalipaikan, mutta hieman jäi harmittamaan, etten kummassakaan nostossa onnistunut tekemään ennätystä. Finaali johon siis pääsi nyt 10 parasta nostajaa eri osakilpailusta tullaan käymään CrossFit Herttoniemen tiloissa 7.11 lauantaina eli jo kuukauden päästä. Siitä tulee mielenkiintoinen ja tasainen kilpailu, jossa toivottavasti olen sitten ennätyskunnossa.

Helsinki Showdown karsinta 3

Nyt on viimeinenkin karsintalaji vedetty kunnialla läpi. Tämän lajin suorittamisesta yritettiin tehdä pientä showta pystyyn ja paikalle pyydettiin yleisöä paikalle. Suoritin kolmannen lajin yhdessä Ville Parviaisen kanssa kuten kaksi edellistäkin ja minä voitin ensimmäisen lajin kahdella toistolla ja Ville toisen 2.5kg:lla. Tässä lajissa tiesin olevani erittäin vahvoilla ja se sopikin minulle melkoisen hyvin.

Every 4 min

30 wall balls 9kg
20 box jump overs 60cm
10 hang power cleans 60kg-70kg-80kg-90kg 
5 muscle-ups (rings)

Eli aina neljän minuuttin välein alkoi uusi kierros 10kg painavammalla rinnalleveto tangolla, mikäli sai kierroksen tehtyä alle neljään minuuttiin. Tavoitteeni oli päästä neljännelle kierrokselle, eli nostelemaan 90kg tankoa. Treeni oli formaattina todella hauska, sillä lisäminuutit piti ansaita tekemällä aina kierros läpi. Huonompi kuntoiset urheilijat saattoivat olla aivan rikki jo ensimmäisiin muscle-uppeihin päästessä ja kovat luut, kuten Jonne Koski tekee varmasti vielä 20 minuutin kohdalla treeniä hyvä voimaisena.


Liikkeet olivat minulle varsin sopivat, ainoastaan wall balleissa koen olevani heikoilla. Onneksi ne olivat aina kierroksen alkuun, niitä ei ollut kovin paha määrä ja niiden jälkeen pääsi tasaamaan hengityksen box jump overeissa. Rinnallevedot riipusta on minulle vahva liike ja muscle-upeissakin olen kohtuullinen. Tiesin tämän treenin olevan kiinni lähinnä järkevästä vauhdista. Ei ollut mitään järkeä tehdä kierrosta mahdollisimman nopeasti ja sitten pitää pitkää huilia, vaan yritin jakaa voimani mahdollisimman tasaisesti.

Ensimmäisen kierroksen tein Villen kanssa melko tasapäisesti hieman päälle kolmeen minuuttiin. Toisenkin kierroksen tein hieman hitaammin, mutta kerkesin vielä aloittaa seuraavan kierroksen ajallaan. Painot piti vaihtaa itse kierrosten välissä tankoon, joten kierros tuli saada valmiiksi ennen neljää minuuttia, jotta kerkeäisi aloittaa seuraavan kierroksen ajallaan. Kolmaskin kierros tuntui vielä melko helpolta, koska olin jakanut voimani järkevästi. 80kg rinnallevedossa tosin alkoi kuluttamaan jo paljon voimia, ja teinkin ne kahdessa osassa. Sain kierroksen valmiiksi seitsemän sekuntia ennen seuraavan kierroksen alkua, mutta minulla oli vielä voimia jäljellä.

En pitänyt ihmeellistä hoppua levypainojen vaihdossa, vaan halusin hieman hengähtää tässä kohtaa. Sen jälkeen wall ballit kahdessa sarjassa ja boxin yli hyppyjen ääreen. Nyt tahtini alkoi hidastua pahasti ja boxin yli hypyissä piti pitää pieniä taukoja. 90kg Rinnallevetoihin minulla jäi aikaa noin minuutti, ja sainkin siinä vielä ihan mukavat kahdeksan toistoa tehtyä. Tähän suoritukseen olin erittäin tyytyväinen ja uskoin että se oli myös paras lajini kolmesta karsintalajista.

Loppujen lopuksi sijoitukseni viimeisessä lajissa oli 16, mikä oli ihan positiivinen yllätys. Karsintojen kokonaissijoitukseni nousi myös 21:nneksi, mikä on hyvä nousu ensimmäisen lajin pettymyksen jälkeen. Nyt on mukavat neljä viikkoa aikaa kisoihin ja tiukkoja reenejä luvassa. Toivottavasti Helsingin jäähallille saadaan iso show aikaan!